sunnuntai 16. helmikuuta 2014

MITEN JOHTAJAT MOTIVOIVAT IHMISIÄ TYÖPAIKOILLA!




Eräässä kokeessa testattiin ihmisten motivaatiota tehdä puiston siivousta. Toiselle ryhmälle maksettiin siitä todella reilusti ja toinen ryhmä sai vain pienen palkkion.
Sen jälkeen ryhmiltä kysyttiin miten he olivat kokeneet tämän puiston siivousurakan?
Se ryhmä, joka oli saanut todella reilun palkkon, ei pitänyt siitä ollenkaan. He olivat tottuneet siihen, että jos jostakin työstä maksetaan hyvin, sen täytyy olla tosi surkeaa ja kovaa työtä.
Toinen ryhmä, joka sai vain pienen palkkion koki siivousurakan mukavana ja nautti ulkoilmasta ja siitä, että ryhmä teki sitä yhdessä.
Oletko samaa mieltä tämän kokeen kanssa?

KUINKA MENESTYÄ TYÖPAIKKAHAASTATTELUSSA!

Jokainen meistä on joskus hakenut työtä ja joutunut haastatteluihin. Miten olette kokeneet nuo tilanteet?
Yleensä niin haastattelijoilla kuin hakijoillakin on se käsitys (luulen), että paikan saa ansioitunein ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin hakija. Monilla haastattelijoilla saattaa olla jopa lista niistä avaintaidoista, joita he odottavat hyvältä ehdokkaalta ja hakevat näitä todisteita hakijoiden ansioluettelosta ja haastatteluissa sitten lisää.
Nykyisin olen kuullut, että nuoret hakijat kehuvat itseään maasta taivaisiin (varsinkin ameriikkalaiset), kun ovat haastatteluissa ja myös hakulomakkeissaan.
Juttelin erään henkilön kanssa asiasta ja hän sanoi, että jos hänelle tulisi sellaisia hakemuksia, hän valikoi ne heti syrjään, eikä edes katsoisi niitä tarkemmin. Tämä on ehkä meidän suomalaisten vanhan kasvatuksen aikaan saamaa käytöstä. Saattaa toki olla, että myös suomessa asenteet ovat jo muuttuneet ja mitä enemmän hakija kehuu itseään sen paremmat mahdollisuudet hänellä on, sillä osoittaahan se vahvaa itsevarmuutta ja luottamusta omiin kykyihin.


 Tästäkin on tehty tutkimuksia. Kun haastattelijoilta kysyttiin millaisia henkilöitä he olivat valinneet avoinna oleviin paikkoihin, todettiin, että valituiksi tulivat henkilöt, jotka olivat päässeet haastattelijoiden suosioon ja osoittautuneet sympaattisimmiksi.
Eli mitä opimme tästä. Jos työhaastattelussa osoitat kiinnostusta organisaatioon kyselemällä avoimesta paikasta ja rupattelemalla rennosti heitä kiinnostavista jutuista sinulla oli paremmat mahdollisuudet saada kyseinen työpaikka.
Jos hakijalla on joitain huonoja tai heikkoja kohtia ammattitaidossaan tai menneisyydessään, kannattaa tuoda ne heti esille haastattelun alussa, jolloin ne eivät paina vaa'assa niin paljon ja jos on joitakin erinomaisia saavutuksia, niin niistä kannattaa mainita vasta aivan haastattelun lopussa, ettei vaikuta ylimieliseltä.

Onneksi minun ei enää tarvitse käydä läpi näitä asioita. Huh – Huh!

Miten saada aikaan sympaattinen vaikutelma:
  • mieti mistä organisaation puolista oikeasti pidät ja kerro käsityksesi niistä
  • älä epäröi lausua haastattelijalle vilpitöntä kohteliaisuutta
  • juttele jostakin työhön liittymättömästä aiheesta, joka kiinnostaa itseäsi ja haastattelijaa
  • osoita olevasi kiinnostunut yrityksestä: kysy, minkä tyyppistä ihmistä he etsivät ja miten työtehtävä niveltyy koko organisaatioon
  • oisoita innostusta työtehtävää ja organisaatiota kohtaan
  • hymyile ja pidä katsekontakti haastattelijan kanssa.


 Oikein hyvää kevään odotusta!

2 kommenttia:

  1. Positiivinen asenne on tärkeintä. Elämästä voi iloita suruineen ja iloineen. Kuten yllä luin, raha ei tee yksistään onnelliseksi. Ehkä nälkäisen vähäksi aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olet aivan oikeassa positiivinen asenne on todella tärkeää.
      Raha ei tee onnelliseksi, mutta sen tarkoitus ei olekkaan tehdä ihmisiä onnellliseksi, se on vain vaihtoväline. Sen avulla voi hankkia asioita, joista pidät.
      Onnellinen voi olla oli rikas tai köyhä. Se on asenne kysymys.

      Poista